torstai 6. marraskuuta 2014

Pieniä iloja / Silver linings









En oikeasti näyttänyt tänään tältä. Sisäinen sammakkomieheni ennusti loputtomat syyssateet ja varauduin harmaisiin päiviin varaamalla ajan hammaslääkäriltä. Viime päivät olenkin seurannut loska- ja lumisateita viltin alta, kädessä joko kuppi kuumaa kaakaota tai jätskiä. Uusiin ulottuvuuksiin kasvanut oikea poskeni on varmistanut, että olen pysytellyt kiltisti neljän seinän sisällä. Ei paha tämäkään.

Tänään murheeni on marsumainen ulkomuotoni, joku toinen päivä jotain muuta. Jokaisella on omat surunsa ja kamppailunsa, eikä niitä voi verrata toisiinsa. Se, että toiselle on käynyt kurjemmin kuin itselle ei tarkoita, etteikö omilla huolilla olisi painoarvoa. Mutta kaikesta selviää. Uskon vakaasti, ettei mitään niin pahaa, ettei jotain hyvääkin (kohtalot sun muut "kaikella on syynsä"-haihattelut olen kuitenkin heittänyt henkiseen romukoppaani). 

Joten, marsuposkeni ja minä, me olemme oikein tyytyväisiä täällä patterin vieressä ja kuuntelemme, kun sade ropisee ikkunaan.

As much as I wish this was not how I actually looked today. Somehow my inner weather woman managed to forecast the beginning of endless autumn rains and I booked a taunting appointment with the dentist. As a result the last few days I have spent under the blanket watching the world go by with a cup of ice cream or hot chocolate as my faithful companion. Not that bad actually.

Today I worry about my cheek that has reached some new dimension in its swelling, the next day something else. Everyone faces their individual sorrows and there is no sense in comparing two completely different worries. The fact that someone got dealt a suckier hand does not mean that your worries don't matter. I am a firm believer that every cloud has its silver lining (although stories about fate and "everything happens for a reason"-lines do not get my suppor whatsoever). 

So, me and my giant cheek, we will curl back under the blanket, enjoy the fact that this is how it will be for a while longer and keep listening to the rain against the window.

Kuvat: Reetta

4 kommenttia:

  1. Ihana teksti. Ja tuo hame, oon ehkä ihastellut sitä ennenkin.

    PS Mä kyllä uskon vakaasti siihen, että kaikelle on syynsä. Ihan varmasti on. Ja kaikesta oppii ja kaikki kasvattaa, varmaan hammaskin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mun on omien kokemuksien perusteella enää vaikea uskoa siihen, että kaikella on tarkoituksensa. Mutta se mikä ei tapa, niin ihan varmasti kasvattaa!

      Poista
  2. Näistä tuli ihania! <3
    Ps. sitku aiot luopua niistä sun laseista joita lainasin niin muista mua - haaveilen niistä päivittäin! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kuvaajalle <3 Hahaa, oot sit heti mielessä, jos ne menee kiertoon :D

      Poista